Carne Golf Links

Eddie Hackett on Irlannin links-renesanssissa suuria sankareita. Kuten edeltäjänsä sata vuotta aiemmin, Hackett kierteli rannikoita ja suunnitteli kenttiä vaatimatonta korvausta vastaan, rakkaudesta lajiin. Hackettin joutsenlaulu on vuonna 1995 avattu Carne Golf Links, vanhanaikaisesti ajan, hien ja lapion kanssa Irlannin suurimpien dyynien väliin rakennettu mestariteos.

Maailma on pullollaan toisiaan toisiaan kopioivia golf-kenttiä, jotka juuri jätä muistijälkeä tai saa sydäntä lepattamaan. Carne on toista maata. Se on yksinkertaisesti yksi maailman dramaattisimmista golf-kentistä. Maisema on kesytön ja villi. Väylät kiemurtelevat hurjien dyynien lomassa ja kipuavat niiden ylitse ja griinit ovat asettuneet luonnollisille paikoilleen. Visuaalinen ilotulitus on jatkuvaa. ”Designed by Willy Wonka”, totesi eräs Carneen ihastunut matkailija.

Carnessa on kolme 9 reiän lenkkiä, jotka voidaan pelata Hackettin alkuperäisen reitityksen mukaisesti tai uudempana Jim Enghin ja Ally McIntoshin luomana Wild Atlantic Dunes -kenttänä. Yksittäisiä hienoja reikiä on vaikka kuinka monta, mutta nostettakoon esille kahdeksas reikä, the Snake, massiivisten dyynien välissä kiemurteleva riemastuttava par nelonen. Riskejä karttamaton seikkailija lyö lähestymisensä sokkona kuvan kukkulan takana odottavalle griinille ja toivoo parasta.

Carne voi hyvinkin olla mieleenpainuvin kenttä, jonka tulet koskaan pelaamaan.

Enniscrone Golf Club

Vaatimattomana yhdeksänreikäisenä vuonna 1918 avattu Enniscrone Golf Club nousi kukoistukseensa Eddie Hackettin muutettua sen täysimittaiseksi vuonna 1974. Donald Steele lisäsi myöhemmin tänne yhdeksän reikää. Jos joku kenttä haastaa Carnen dyynit niin se on juuri Enniscrone. Päänäyttämö onkin nimeltään Dunes.

Täälläkin väylät mutkittelevat dyynien välissä. Monet reiät avataan huojuvien heinien keskeltä, korkealta dyynien päältä, josta avautuvat maisemat ovat henkeäsalpaavia. Links-henkisesti painetaan välillä sokkona dyynien huomaan. Syvien laaksojen tai rotkojen vartioimat griinit on nostettu ylös tai ne ovat löytäneet luontaisen pesänsä dyynien sylistä. Kaikki on luontevaa ja kekseliästä muttei koskaan kikkailevaa.

Enniscronen jokainen reikä on laulun arvoinen. Esimerkiksi 12. on lyhyehkö par nelonen, joka avataan laakson yli fantastisesti kumpuilevalle, vienosti vasemmalle kaartavalle väylälle. Laakson perällä odottaaa nostettu amfiteatterimainen griini. Mielenkiintoinen, haastava, hauska ja vielä kauniskin, voiko golf-reiältä enempää toivoa? Rannan ja komean dyynin välissä kulkeva 16. reikä on näyttävä par vitonen, jonka griiniä suojelevat niin dyynit kuin strategisesti sijoitetut bunkkeritkin.

Kuten Carne, myöskään Enniscrone ei jätä kylmäksi.

St Anne’s Golf Club

Pelaamaan pitää päästä heti Finnairin laskeuduttua Dubliniin, joten suuntaamme UNESCOn suojelemalle Bull Islandille ja siellä viehättävälle St Anne’s Golf Clubille. Matkamme päähenkilö on Eddie Hackett, tuo Irlannin links-golfin kulkuri ja jokapaikan höylä. Hän ehti tännekin ja muokkasi 1921 yhdeksän reikäisenä perustetusta St Anne’sistä täysimittaisen vuonna 1980. St Anne’s on loivasti kumpuileva, joten lähestymme suuria dyynejä varovaisen kunnioittavasti. St Anne’s on miellyttävän pelattava eikä aivan yhtä haastava kuin naapurinsa Royal Dublin. Väylillä on mukavasti leveyttä ja ne ovat napakoita, joten pallo rullaa hienosti, mutta lähestymiset saa lyödä kieli keskellä suuta, jos mielii tehdä tulosta. Griinit ovat maukkaita ja nopeita. Kentän parhaat reiät löytyvät viimeiseltä kolmannekselta ja haastavin on 7. reikä, pitkä dogleg par nelonen.