Carne Golf Links

Eddie Hackett on Irlannin links-renesanssissa suuria sankareita. Kuten edeltäjänsä sata vuotta aiemmin, Hackett kierteli rannikoita ja suunnitteli kenttiä vaatimatonta korvausta vastaan, rakkaudesta lajiin. Hackettin joutsenlaulu on vuonna 1995 avattu Carne Golf Links, vanhanaikaisesti ajan, hien ja lapion kanssa Irlannin suurimpien dyynien väliin rakennettu mestariteos.

Maailma on pullollaan toisiaan toisiaan kopioivia golf-kenttiä, jotka juuri jätä muistijälkeä tai saa sydäntä lepattamaan. Carne on toista maata. Se on yksinkertaisesti yksi maailman dramaattisimmista golf-kentistä. Maisema on kesytön ja villi. Väylät kiemurtelevat hurjien dyynien lomassa ja kipuavat niiden ylitse ja griinit ovat asettuneet luonnollisille paikoilleen. Visuaalinen ilotulitus on jatkuvaa. ”Designed by Willy Wonka”, totesi eräs Carneen ihastunut matkailija.

Carnessa on kolme 9 reiän lenkkiä, jotka voidaan pelata Hackettin alkuperäisen reitityksen mukaisesti tai uudempana Jim Enghin ja Ally McIntoshin luomana Wild Atlantic Dunes -kenttänä. Yksittäisiä hienoja reikiä on vaikka kuinka monta, mutta nostettakoon esille kahdeksas reikä, the Snake, massiivisten dyynien välissä kiemurteleva riemastuttava par nelonen. Riskejä karttamaton seikkailija lyö lähestymisensä sokkona kuvan kukkulan takana odottavalle griinille ja toivoo parasta.

Carne voi hyvinkin olla mieleenpainuvin kenttä, jonka tulet koskaan pelaamaan.

Enniscrone Golf Club

Vaatimattomana yhdeksänreikäisenä vuonna 1918 avattu Enniscrone Golf Club nousi kukoistukseensa Eddie Hackettin muutettua sen täysimittaiseksi vuonna 1974. Donald Steele lisäsi myöhemmin tänne yhdeksän reikää. Jos joku kenttä haastaa Carnen dyynit niin se on juuri Enniscrone. Päänäyttämö onkin nimeltään Dunes.

Täälläkin väylät mutkittelevat dyynien välissä. Monet reiät avataan huojuvien heinien keskeltä, korkealta dyynien päältä, josta avautuvat maisemat ovat henkeäsalpaavia. Links-henkisesti painetaan välillä sokkona dyynien huomaan. Syvien laaksojen tai rotkojen vartioimat griinit on nostettu ylös tai ne ovat löytäneet luontaisen pesänsä dyynien sylistä. Kaikki on luontevaa ja kekseliästä muttei koskaan kikkailevaa.

Enniscronen jokainen reikä on laulun arvoinen. Esimerkiksi 12. on lyhyehkö par nelonen, joka avataan laakson yli fantastisesti kumpuilevalle, vienosti vasemmalle kaartavalle väylälle. Laakson perällä odottaaa nostettu amfiteatterimainen griini. Mielenkiintoinen, haastava, hauska ja vielä kauniskin, voiko golf-reiältä enempää toivoa? Rannan ja komean dyynin välissä kulkeva 16. reikä on näyttävä par vitonen, jonka griiniä suojelevat niin dyynit kuin strategisesti sijoitetut bunkkeritkin.

Kuten Carne, myöskään Enniscrone ei jätä kylmäksi.

St Anne’s Golf Club

Pelaamaan pitää päästä heti Finnairin laskeuduttua Dubliniin, joten suuntaamme UNESCOn suojelemalle Bull Islandille ja siellä viehättävälle St Anne’s Golf Clubille. Matkamme päähenkilö on Eddie Hackett, tuo Irlannin links-golfin kulkuri ja jokapaikan höylä. Hän ehti tännekin ja muokkasi 1921 yhdeksän reikäisenä perustetusta St Anne’sistä täysimittaisen vuonna 1980. St Anne’s on loivasti kumpuileva, joten lähestymme suuria dyynejä varovaisen kunnioittavasti. St Anne’s on miellyttävän pelattava eikä aivan yhtä haastava kuin naapurinsa Royal Dublin. Väylillä on mukavasti leveyttä ja ne ovat napakoita, joten pallo rullaa hienosti, mutta lähestymiset saa lyödä kieli keskellä suuta, jos mielii tehdä tulosta. Griinit ovat maukkaita ja nopeita. Kentän parhaat reiät löytyvät viimeiseltä kolmannekselta ja haastavin on 7. reikä, pitkä dogleg par nelonen.

Royal Porthcawl Golf Club

Walesin ykköskenttä Royal Porthcawl on alueen ehdoton helmi, joka komeilee Golf Digestin maailmanlistalla sijalla 37. Monet ovat sitä mieltä, että jos kenttä olisi Skotlannissa tai Irlannissa, olisi se rankattu vieläkin korkeammalle. Royal Dornochin ja Royal County Downin rinnalla Royal Porthcawlia pidetään yhtenä parhaana linksinä, jolla ei ole pelattu Openia. Tarjolla on historian havinaa, huippuluokan links-golfia ja upea merinäköala lähes jokaiselta reiältä.

Porthcawlin alku ja loppu ovat ehtaa klassista linksiä, mutta kierroksen keskivaiheilla noustaan korkeammalle. Peliin hiipii nummikentän piirteitä ja lempeästi kumpuilevasta maastosta avautuu näkymät Bristolin kanaaliin.

Royal Porthcawl on huippukenttä, joka palkitsee älykkään pelin ja rokottaa ajattelemattomuudesta. Kentän nopeat, kovat väylät ja muodokkaat viheriöt vaativat taitoa ja tarkkuutta. Kentällä ei ole yhtään heikkoa reikää. Yksittäisistä rei’istä mieleen painuvat erityisesti 11. reikä, kuuden syvän bunkkerin vartioima par 3, rinteessä vastakkaisiin suuntiin kulkevat pitkät par neloset 15 ja 16 sekä kierroksen lopetus, suoraan kohti merta lyötävän 18. reiän upea avaus.

​Kierroksen kruunaa historiallinen ja lämminhenkinen klubitalo upeine merimaisemineen.

Pennard Golf Club

1896 perustettu legendaarisen James Braidin alun perin suunnittelema Pennard Golf Club tunnetaan lempinimellä ”the links in the sky”. Nimi viittaa siihen, että kenttä on dyyneineen ja kumpuineen aito links, vaikka sijaitseekin korkealla jyrkänteellä 60 metriä merenpinnan yläpuolella.

Pitkään suhteellisen tuntemattomana säilynyt Pennard nousi ansaitsemaansa maineeseen vasta huippuarkkitehti Tom Doakin ylistettyä sitä kulttiteoksessaan The Confidential Guide To Golf Courses sanoen: “Yksi kaikkien aikojen suosikeistani, mutta epäröin suositella sitä suurelle yleisölle sillä onhan Pennard hyvin omalaatuinen. Kenttä sijaitsee kumpuilevalla niemellä meren ja syvän Pill-joen laakson välissä. Paikka on yksi upeimmista, mitä olen koskaan nähnyt.” Links Lovers suorastaan etsii omalaatuista eikä epäröi lähteä Pennardiin!

Pennard on suhteellisen lyhyt, mutta Bristolin kanaalin voimakkaat tuulet, lukuisat sokkolyönnit, mäkinen maasto ja toisinaan väylillä laiduntava karja tekevät pelistä hauskaa, mielenkiintoista eikä haasteista ole pulaa. Pikantti yksityiskohta on griinejä ympäröivät sähköpaimenet, jotka pitävät lehmät loitommalla.

Jokaisella Pennardin reiällä on oma vahva luonteensa eikä mitäänsanomattomia reikiä ole. Lyhyt 7. reikä (”Castle”) vaatii rohkean avauksen syvän kuilun yli kohti 1100-luvun normannilinnan raunioita. Puolisokko lähestyminen dyynien suojelemaan maljamaiseen griiniin on linksiä parhaimmillaan. Loppuun mahtuu kaksi peräkkäistä hienoa par vitosta. 16. reikä (”Great Tor”) avataan korkealta dyynien päältä aaltoilevalle väylälle. Sokko lähestyminen jyrkänteen reunalla killuvalle kallistetulle griinille kysyy raudanlujia hermoja.

Pennard on vanhanaikaisen charmantti, hieman hullu ja hulvaton. Taivaallinen elämyskenttä.

Pyle & Kenfig Golf Club

Pyle and Kenfig Golf Club, eli kavereiden kesken P&K sijaitsee aivan kuuluisan Royal Porthcawlin naapurissa. Kentältä aukeavat henkeäsalpaavat näkymät Walesin vuoristoon, Rest Bayhin ja Bristolin kanaaliin.

Pyle and Kenfigin suunnitteli alun perin vuonna 1922 Harry Colt, mutta toisen maailmansodan viedessä alueelta yhdeksän reikää, kenttää laajennettiin sodan jälkeen uudemmalle, lähempänä merta sijaitsevalle dyynialueelle. Arkkitehti Philip Mackenzie Ross suunnitteli uudet reiät, ja tuloksena syntyi loistava kokonaisuus: Coltin etuysi on täyttä asiaa, mutta Rossin dyyneille reitittämä takaysi on kerta kaikkiaan maaginen.

Links-kentälle epätyypillisesti Pyle and Kenfig kulkee kahtena yhdeksän reiän lenkkinä. Hyvä tulos on rakennettava etuysillä, sillä takaysi on etenkin tuulisella säällä kova purtava. Todellinen hauskuus alkaa, kun dyynit astuvat peliin 470-metrisellä 11. reiällä (Valley Hole). Tästä eteenpäin peli on silkkaa viihdettä. 14. tiiauspaikalta avautuu upea panoraama Gowerin niemimaalle. Kentän kolme viimeistä, pitkää par nelosta muodostavat yhden golfin parhaimmista lopetuksista. 16. on kaunein, 17. vaikein ja 18. upea päätös kierrokselle.

Southerndown Golf Club

Korkealla sijaitsevat linksit ovat selkeästi tämän matkan teema, sillä myös Southerndown sijaitsee ylhäällä Ogmore-joen laakson yläpuolella, josta avautuu upeat näkymät Bristolin kanaaliin. Ajan myötä mereltä puhaltanut hiekka on linksauttanut Southerndownin, vaikka se onkin rakennettu kalkkikivikalliolle ja siinä on selkeitä sisämaan linksin ja nummikentän piirteitä. Kokonaisuus onkin täysin omanlainen. Willie Fernin 1905 suunnitteleman ja sittemmin Herbert Fowlerin ja Harry Coltin huippuunsa viilaama Southerndown on säilynyt lähes muuttumattomana yli sadan vuoden ajan.

Southerdown on täysin luonnon muovaama, eikä siellä ole lainkaan puita tai keinotekoisia vesiesteitä. Haasteen peliin tuovat  piikkiherneet, bunkkerit, jatkuva tuuli ja toisinaan kentällä vaeltelevat lampaat. Kuivalla kelillä kenttä muuttuu erittäin kovaksi ja nopeaksi. Täällä voi tykittää elämänsä pisimmät draivit.

Jo ensimmäinen reikä erottaa jyvät akanoista. Jyrkästi ylöspäin nouseva väylä on mukavan leveä, mutta lyönnillä on syytä olla mittaa, jos aikoo yltää toisella yksinäisen bunkkerin vartioimalle nostetulle griinille. Kentän neljästä par kolmosesta nousevat esiin erityisesti viides reikä, tiukasti bunkkeroitu ”Carter’s Folly” ja kymmenes, jonka oikealta vasemmalle kallistettu pitkä griini on jaettu 16. reiän kanssa. Kierroksen edetessä takaysillä muuttuvat väylät entistä tiukemmin piikkiherneiden reunustamiksi, mikä antaa pelille vahvan sisämaan links -luonteen. Kentän signature-reikä.on kaksitasoiselle väylälle avattava 18.   

Klubi on vieraanvarainen ja rento, jopa kursaileva ottaen huomioon sadan vuoden historian ja perinteet.

The Wales National Golf Course

Logistisista ja aikataulullista syistä Links Lovers tekee tällä matkalla syrjähypyn ja vierailee yhdellä puistokentällä! Vale Resortin sydämessä sijaitseva 2003 avattu Wales National on championship-kenttä, joka levittäytyy Cardiffin puutarhaksi kutsutulle idylliselle maaseudulle. Kenttä on ansainnut kannuksensa isännöimällä useita merkittäviä ammattilaiskilpailuja, kuten European Challenge Touria ja Senior Touria.

Takaratiiltä Wales National on peräti 6 700 metriä pitkä, mikä tekee siitä yhden pisimmistä kentistä Yhdysvaltojen ulkopuolella. Massiivisesta pituudesta huolimatta eri tiipaikat takaavat nautinnollisen ja reilun haasteen kaiken tasoisille pelaajille.

Kentän alku on haastava ja lyönnin mittaa pääsee testaamaan yli 550 metriä pitkällä kakkosväylällä. Tiukan alun jälkeen Wales National rentoutuu ja tarjoaa onnistumisen mahdollisuuksilla, houkutellen myös riskinottoon. Kumpuilevat väylät kiertävät ikivanhoja metsiköitä. Kentän strateginen suunnittelu vesitesteineen pitää pelin mielenkiinnon tiukasti yllä ensimmäiseltä tiiltä aina viimeiselle viheriölle saakka.

Kierroksen jälkeen pelaajia palvelee Vale Resortin valoisa ja avara klubitalo.